Vain norsu laukussani.

Roope oli ollut torstaina juhlimassa, niin söin eilen sen kanssa aamupalaksi pizzaa. Myöhemmin käytiin mun porukoilla ja haettiin matkan varrelta leipomosta munkkeja. Äiti oli ostanut mun lempikeksejä (joita kuuluu kyllä syödä vaan synttäripäivänä), joita vedin keskenäni melkeen koko paketillisen. Sitten mentiin Annen ja Mikon kanssa Jaloon, jossa syötiin ja juotiin hyvin. Sitten hengattiin Roopen kaverin kanssa, joka tuli meille viikonlopuksi kylään. Käytiin vielä iltapalalla jossain raflassa, jonka nimeä en nyt muista. Tuli ainakin syötyä :D

Tänään oli vaihteeks taas vähän vammanen päivä. Töissä mm. avasin oven hotellihuoneesta, jossa ei enää pitänyt olla asiakkaita, mutta siellä olikin joku jätkä housut kintuissa... Jeaa! Noh. Päivä jatkui vähintäänkin yhtä railakkaasti. Roope ilmotti unohtaneensa avaimet kotiin, ja kun minä kotiovella etsin laukusta omiani, huomasin ottaneeni mukaan pelkästään avaimenperän, äääääääää! 30e, moikka. Muru-raukka ihmetteli, että mitä tapahtuu kun oven ulkoa kuuluu tutut askeleet ja kolina, mutta kukaan ei tule sisään. Jouduin odottamaan oven avausta siinä käytävässä puoli tuntia. Oli kyllä loistava tilaisuus harjoittaa kärsivällisyyttä, pitkämielisyyttä ja mielenrauhan säilyttämistä. Ihan hyvin onnistu, enkä vaan sitten kauheesti välittänyt koko jutusta. Hyvä Sini (:

Hopeareunuksia.

Pilvet vain peittää auringon. Pilvien takana aurinko jatkaa säteilyään kaikessa rauhassa, häiriintymättä. Tänäänkin on ollut pilvistä.

Soitan kaverin häissä reilun parin viikon päästä Ludovico Einaudin Nuvole Biachen ja I Giornin. Seuraavana opettelussa on Oltremare.

Otsikko.

Tämä päivä oli huono.

Vähän hankalampi kuvauspäivä.

Eilen oli kyllä yhenlaiset kuvaukset. Makasin ihan vänkyrällä pöydän päällä ja sain selkäni ihoon nirhaumia. Sitten nojailin puskassa koivuihin ja näytin ristiinnaulitulta. Sillon aurinko oli jo laskemassa ja ilma viileää, mutta päälläni oli vain ohut silkkimekko ja minuun oli suunnattuna tuulikone. Kauhean kylmä tuli ja aloinkin jo vinkumaan kylmyyttäni. Nuo kuvaukset oli kaverin opparia varten (eli ilman palkkaa) ja kuvaajankin tunnen jo aika hyvin, niin en välittänyt niin kovasti pitää kiinni mallin ammattietiikasta, vaan valitin oloani, kun oli sellainen olo. Samasta syystä jätin ne kello kolme yöllä -kuvaukset väliin. Valojen ja kuvauspaikkojen kanssa oli vähän ongelmia, niin minusta ehdittiin ottaa vain kahdet kuvat ja ihmisillä oli pinna kireällä. Pläh. Aina ei voi asiat sujua hyvin. Eiköhän sieltä kuitenkin pari hienoa kuvaa tule (:

Murun kanssa.

Muru on kiva. Kävin sen kanssa Yläkaupungin Yössä. Kavereiden bändi päätti vetästä yllärikeikan Ilokiven edessä. Siihen ne raahas rummut ja vahvistimet, ja kunnon sotamaalissa rähisi :D Saivat ihan kunnon yleisönkin, eivätkä järjestyksenvalvojat kenkkuilleet. Jouduin Murun kanssa hiipimään sitten kyllä kauemmaksi, kun säälin pienen hauvani korvia. Kierreltiin sen jälkeen vielä yläkaupungilla ja tultiin kotiin. Söpö koira on kyllä ihan hillitön ihmismagneetti - lapsukaisista vanhuksiin tunkee porukka sitä rapsuttelemaan. Se on yleensä vaan ihan kiva.

Vilma ja Eki kävi täällä yllätysvierailulla. Tällä kertaa avasin jopa oven, vaikken tiennyt kuka sen takana on. Janikin kävi täällä tänään, jee (:

On se oma koti vaan maailman paras paikka.

Iloa.

Tänään minua on ilahduttanut:

-Vastaleikatun ruohon tuoksu
-Uusi muuntaja sähköpianoon, eli oon voinut taas soitella monta tuntia
-Leppäkertut ja muut ötökät, (paitsi se vihulias örvelö, joka puri mua jalasta)
-Siisti koti
-Kesäjuhlia varten hankkimani överiräikeä maksimekko, joka päällä tekee mieli kekkaloida kaiket päivät
-Hapankorput juustolla ja voilla
-Kamera
-1h 17min kestänyt maratonpuhelu Satun kanssa

Viiniä.

Kävin tänään vaatesovituksissa sunnuntain kuvauksia varten. Alunperin minusta oli tarkoitus ottaa kahdeksan kuvan kuvasarja, mutta koska kieltäydyin alottamasta kuvauksia jo kolmelta aamuyöllä, (!!!) niin kuvien määrä tippui kolmeen, ja suostuvaisempi malli hoitaa ne viisi muuta kuvaa. Oon ihan ylpeä itsestäni, että osasin sanoa ei. Menisin ihan sekaisin, jos pitäisi jo joskus kahdelta herätä. Huhhuh. Onneksi kuitenkin pääsen niihin kolmeen kuvaan (:

Roope haki mut sovituksista autolla. Mitään sanomatta se vaan ajo Harjulle, enkä kyllä mitään kysellytkään (,oon jo tottunut sen sekopääspontaaniuteen <3). Roope johdatti mut vesitornin ravintolaan, jossa juotiin lasilliset punaviiniä. Tässä kuva ihanasta kotikaupungistani.



Juotiin ehkä kotona vähän lisää viiniä ^^.