Punainen.

"Moi, mä oon Sini"
"Joo, me ollaankin tavattu jo aiemmin"
"Ahaa, missähän se on tapahtunu, kun en nyt muista?"
"Tais olla Punasessa Lyhdyssä"
 :D:D:D:D:D Totta se puhui.

(Unohdetaan tuo Punainen Lyhty nyt, jookos? :D) Mulla on ihan tosi surkea kasvomuisti. Sen kanssa joutuu välillä tosi noloihin tilanteisiin, mutta kun ei vaan voi mitään. Viime viikolla kahvilassa esim. tervehdin samaa asiakasta hetken päästä uutena asiakkaana, vaikka just äsken olin hyvän tovin sen kanssa keskustellut. Se pahastui siitä. Ei ole kauheen harvinainen tapahtuma, että joku tulee kaupungilla vastaan "Moi Sini! Mitä kuuluu?!??" eikä mun päässä soi mitkään kellot, että mistäköhän mahdollisesti saattaisin tuntea tuon ihmisolennon. /: Mulla oli mm. kauhee paine työhaastattelussa painaa mun uuden pomon naama muistiin, että edes sen muistaisin. Ihmisiltä puuttuu kasvot.

Olin eilen tyttöjen kanssa ulkona. Alkuillan vietin Lauralla. Soittelin Lauran pianoa ja sovittelin sen iltapukuja, joita oli aika vaikuttava kokoelma. Sain luvan lainata niitä tarvittaessa, iiih!

Viime yönä mun unessa oli siili, joka kuoli. Heräsin omaan itkuuni.

Tyhjä.

Perjantaina tein kahvilassa ekaa kertaa sulkemisvuoron. Oli se paikka ainakin pystyssä pysynyt seuraavaan päivään kun siitä ohi kävelin, eli enköhän selvinnyt ihan hyvin ^^. Töiden jälkeen lähdin kavereitteni järjestämälle klubille. Kammotti tuo kylmä ulkoilma niin paljon, että puin korkkareiden kaveriksi toppahousut :D Enpä ainakaan sit palellu. Hienot bileet oli ja tuli tanssittua. Jossain vaiheessa paikan joka ikinen ihmisolento oli yhdessä isossa läjässä tanssilattialla ja pöydät kökötti vaan tuolit seuranaan, kuinka hienoa!

Lauantaina junailin itseni Tampereelle kaverin synttärijuhliin ja tänään tulin kotiin ja kävin aikidossa. Muru oli porukoilla hoidossa, ja kun sain hauvelin toimituksena kotiovelle, mukana tuli lettuja ja mansikkasosetta, iiiiiiih. Hyvä palvelu.

Ai niin, tuli mieleen: Viimeksi kerroin siitä, että Muru oli syönyt mun kookosöljyt. Noh, se sitten alko oksentelemaan. Se mm. käveli mun luo kun olin siivoamassa toista oksennusta, ja oksensi suoraan mun syliin :D Voi raukka, onneksi se siitä tokeni aika nopeasti.

Pään sisällä suuria ajatuksia ja jotkut niistä ihmetyttää minua.

Opiskeleva, parrakas ja vihreä juoksulenkki väärinpäin.

Noni. Nyt on tehty ja esitetty kandiseminaarityö, kirjoitettu yksi essee ja tehty yksi tentti. Vielä ensi viikon alussa kaksi tenttiä ja yksi essee, niin joululomajeejee on täällä! (Eli siis ehtii käymään enemmän töissä, mutta kuitenkin ^^)

Perjantaina olin Satun kanssa Lutakossa bändärinä. Tuli piirreltyä sydämiä bäkkärin seinään, letitettyä hevimiehen partaa ja tanssittua huonoa teknoa jossain kellarihuoneessa. Lauantaiksi olin lupautunut myymään taas lippuja korispeliin, ja ei kyllä kauheen kiva paikka ollut summereineen, ihmisineen ja pallon pomputuksineen hieman edellisestä illasta pääkipuiselle Sinille. Nooooh, oma vika oli se olo ^^.

Lauantaina oli kaverin synttärit, josta karattiin Satun kanssa nälkäisinä grillille ja jatkettiin Shakeriin, jossa herra dj täytti lupauksensa soittaa meille Led Zeppeliniä väärinpäin, jos paikalle ilmaannutaan. Hihi.

On ollut idyllistä parisuhdeaikaa: yhteisiä juoksulenkkejä, ulkona syömistä, musiikkikeikka popparissa, mun vanhempien luona kokkausta ja saunomista. Ja tietenkin sitä ultimaattisen romanttista pyykinpesua, argh. Kävin siis sunnuntaina ekaa kertaa elämässäni juoksulenkillä jonkun toisen kuin Murun kanssa. Ihanaa rääkkiä juosta parempikuntoisen kanssa! Käytiin tiistaina uudestaan. Mua myös aina ihmetyttää Murun energiavaraston valtavuus.

Nyt teetä, päiväunet ja sitten tenttikirjojen ääreen. Se pieni ja vihreä on osannut ottaa vähän rennommin.

Risteilyllä.

Torstain ja perjantain vietin jo legendaariseksi muodostuneella risteilyllä mallitoimiston väen kanssa. Vähän jopa pelotti lähteä :D Sen verran hurjaa on aiemmin ollut. Risteilyllä oli torstai-iltana muotinäytös. Mulla oli siinä sellainen selästä tosi avonainen mekko, joten mut määrättiin olemaan ilman rintsikoita muutaman tunnin ennen näytöstä, jottei selässä olisi mitään painaumia niistä. Niinhän sitten piti tehdä.



Kolme vuotta sitten olin tapahtumassa, jossa meillä oli muotinäytös ja siellä esiintyi myös mm. Sturm Und Drang. Ne tuli paikalle, kun me oltiin alusvaattesillaan siellä takatilassa. Joku juttu tässä nyt kyllä on, koska kun oltiin laivalla sovittamassa alusvaatteita näytöstä varten, joku niistä pojista pamahti taas paikalle :D Aika nopeasti kyllä hävis siitä sit, kun tais säikähtää. Ne oli tosiaan siellä laivalla esiintymässä.

Oltiin menossa ennen näytöstä syömään buffettiin. Yksi mallityttö riemuitsi suureen ääneen siitä, kun sillä ei ollut alusvaatesisääntuloa muotinäytöksessä: "Jes, mulla ei oo alusvaatteita!!! Voin syödä niin paljon kun haluun!!!" :D:D:D:D Pikkasen sai outoja katseita laivan henkilökunnalta ja muilta risteilijöiltä. Ja kerrankin se en ollut minä, joka kailottaa jotain tommosta!

Meidän piti olla pukutilassa puoli tuntia ennen näytöksen alkua. Menin sinne Essin kanssa, eikä siellä näkynyt yhtään ketään. Ehkä varttia ennen näytöstä sinne alkoi saapua porukkaa ja näytösvaatteita. Huomasin, että olin kuitenkin valikoinut mukaani ihan hajalliset sukkahousut, ja minun piti vielä lähteä hytistä hakemaan ehjät. Löysin Satun hytistä. Se oli vasta päässyt meikkauksesta lähtemään ja oli kasaamassa näytöstavaroita. Tuossa vaiheessa näytöksen alkuun oli aikaa viisi minuuttia. Meillä oli pikkaisen kiire! Kun kipitettiin hurjaa vauhtia käytävällä hissiä kohti, törmättiin yhden vaateliikkeen omistajaan, joka kiikutti siellä paniikissa näytösvaatteita. Se oli unohtanut ajan kulun, ja oli vähän myöhässä sekin :D Noh, ei siinä sit mitään, kuin että pukuhuoneeseen, ekat vaatteet äkkiä niskaan ja lavalle. Hyvin meni.

Näytöksen jälkeen korjailtiin vähän näytöskampauksia itseämme miellyttävimmiksi ja vaihdettiin vaatteet. Ilta sujui tanssien ja riehuen pitkin laivaa. Minulle ei oikein iloliemi maistunut ja alkoi kauheasti väsyttää jo kolmelta, niin menin suosiolla nukkumaan. Aina kun eräs hyttitoverini tuli käymään hytissä yön (ja aamun) aikana, se anto mulle pusun poskelle ja selitti, että se tekee musta rakettispaghetin ja kääri mun ympärille peittoa. Hihiii, pöljät <3. Melkeen kaikki muut jaksoi kukkua seitsemään-kahdeksaan asti aamulla. Mua harmitti ainoastaan se, että ne oli bailannu niitten Sturm Und Drangienkin kanssa, enkä minä ollut mukana XD. Seuraava päivä oli myös juhlimista. Meidän hyttiin mm. tunki yhdessä vaiheessa 15 ihmistä. Käytiin myös kuuliaina kuuntelemassa Leena Sarven pitämä luento, ja oi että se nainen kyllä osaa ottaa tilanteen haltuun!

Lähdin iltaan aika barbie-lookilla.



Maailman ihaninta kuulla, että selän takana ollaan puhuttu musta hyvää ^^.

Tuo risteilyllä ollut muotinäytös oli minun viimeiseni nyt ainakin hetkeen. Aivan ihana on tuo meidän porukka, tulee hirveä ikävä <3. Onneks niitä näkee joskus muutenkin.

Hengittäen.

Olin eilen tupareissa, jossa esiintyi bändi. Kyllä, kerrostalokaksiossa :D Tupa oli täynnä kavereita ja olo selväpäisen hilpeä. Olin väkertänyt kotona kampauksen, joka tuhoutui heti kun astuin ovesta sisään kunnon syysmyrskyyn. Vähän kiukutti XD. Mutta ei se kivaa iltaa kuitenkaan häirinnyt.

Tupareista kipitin Bran synttäreille, jonne minut oli kutsuttu. Avecikseni sain Elli-tyttösen, joka näytti tavalliseen tapaansa ihan nukelta valtavine silmineen. Tanssimista saippuakuplasateessa. Musiikin rytmi, suljetut silmät, kasvoilla hymy. Siinä on elämän jumalallisuus jotenkin niin ihanan läsnä. Joku tanssilattialähentelijä säikähti, kun hienona reaktiona siihen aloin vaan kirkumaan :D

Lahjoitin drinkkilippuni janoisemmille kavereilleni ja suuntasin kotiin aika aikaisin. Tänään on opiskelupäivä, eikä se onnistu väsyneenä, kun ei meinaa aina pirteänäkään. Soitin yöllä vielä pianoa kuulokkeet päässäni. On meneillään taas kausi, kun oon ihan hurahtanut soittamiseen <3.

Joku kävi taas tänään pimpottamassa ovikelloa. Ei huvittanut avata ovea.

Vähän stressaa tentit ja semmoset, mutta helpottaa kun katselee elämäänsä edes vähän kauempaa. Terveys, mahdollisuudet, ihmiset. Olemassaolon ihanuus. Päällä R:n villapaita, sylissä pieni pörröinen koira ja taivaalla pilvenhattaroita.

No nyt kyllä pitäisi lukea tenttiin. Moikka.

Toinen sija ja lihansyöjäkasveja.

Olin siis lauantaina Tigi Photo Awardsissa, ja minusta otettu kuva sijottui kampaussarjassa toiseksi, JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE! Harmi kun mukaan ottamasta kamerastani olikin akku loppu, eikä mukana ollut laturia ): Gaalan teemana oli karnivaali, joten Vanha Yo-talo oli täytetty väreillä ja sirkustaiteilijoilla. Siellä käveli semmosia hujoppeja puujaloilla ja kaiken maailman akrobaatteja. Minulle taiteiltiin ilmapallosta puudeli ^^. Juontaja oli vaihtunut Anne Kukkohovista Kristiina Komulaiseksi, eikä asiaa selitetty yhtään mitenkään. Oli ilmeisesti ihan viime tipan vaihdos, koska gaalan jälkeen saadussa lahjakassissa oli esite, jossa kerrottiin mm. missä Anne Kukkohovin hiukset oli laitettu, ja mistä vaatteet olivat kotoisin. Etukäteen oltiin mainostettu Chisua ja "bilebändiä", joka oli yhtä kuin mies+kitara :D Ekstraesiintyjänä oli Martina Aitolehti :D Muotinäytöskin oli, enkä ikävä kyllä tykännyt oikein siitäkään. Noh, tykkäsin niistä sirkustaiteilijoista tosi paljon! Ruoka oli hyvää, eikä kasvissyöjälläkään ollut pulaa vaihtoehdoista. Paikalla oli paljon tuttuja, koska Jyväskylästä oltiin tultu kunnon porukalla kannustamaan kampaussarjan voittajaksi yltänyttä Marikaa hänen työpaikaltaan.

Gaalasta kipitin mutkien kautta punaisine sukkahousuineni, pilkkumekkoineni, kolmen sentin mittaisine irtoripsineni ja minisilinterihattuineni hotellin vällyjen väliin. Aamupala meni vähän hukkaan, kun oikeestaan vaan tuijotin ruokia appelsiinimehulasi kädessäni ja palasin sitten takaisin nukkumaan edellisen päivän juhlaoloa pois. Myöhemmin sunnuntaina syötiin vielä Roopen kanssa ravintolassa, ennen kuin minä lähdin takaisin Jyväskylään. Tihrustin vähän siinä itkua, kun iski jo etukäteisikävä. (Roope tosiaan lähti Kaliforniaan kuukaudeksi.) Tarjoilija toi sillon ruuat, ja oli muistanut minun tilaamani annoksen väärin. Se ihan hätääntyi, kun selvästi luuli minun menneen pois tolaltani sen ruuan takia :D Voi parkaa.

Tänään olen lukenut tenttiin, juonut teetä kaljatuopista ja käynyt äitin kanssa Viherlandiassa. Minun piti hankkia kukka-amppeli ja siihen joku rehu, mutta ostinkin sitten metrin korkuisen traakkipuun, hups. Arvostin taas äitiäni, kun se halusi välttämättä mennä katsomaan lihansyöjäkasveja, ja pyysi mua sylkäisemään yhteen semmoseen kannuun, jotta se sulkeutuisi. Se arvosti mua, kun sylkäisin.

Muovailuvahaa.

Stand uppia, opiskelua, Lahden reissu, kaverin synttärit.

Ismo leikola sai kikattelemaan jutuillaan Paviljongissa viime perjantaina!

Oon lukenut solubiologian tenttiin silleen, että laitan munakellon pirisemään 45min päästä, ja opiskelen kunnes se hälyttää. Sitten pidän tauon, jonka aikana joko syön, soitan pianoa, käyn Murun kanssa lenkillä, tai katson hetken jotain sarjaa koneelta. Sitten taas munakelloon 45min aikaa ja kirjan ääreen. Se 45min on mulle tosi sopiva aika, koska se ei tunnu kauhean pitkältä ja jaksan koko sen ajan keskittyä täysin siihen kirjaan ja muistiinpanoihini.

Lahdessa vierailin veljeni luona ja kävin katsomassa Lahden Muotipäivillä näytöksen. Jännää oli olla yleisössä. Yllätyin, miten selvästi pienen pieni kulmakarvan nostokin näkyy yleisölle. Muru oli myös mukana, ja se innoissaan jahtasi näytöksen loppupuolella räjäytetyn hilepommin syöksemää silppua pitkin toria ^^. Yllättävän vähän oli haikea olo, kun ei itse ollut siellä lavalla.

Eilen olin kaverin synttäreillä. Mulla oli auto, ja jouduin sitten kuskailemaan humalaisia ties minne. Nykyään ei biletys tunnu enää samalta kuin joskus. Karsii kaveripiiriä tosi paljon pienemmäksi, kun ei enää ole kaikessa mukana. Harmi, mutta se on sitä elämän eteenpäin menemistä, elämän muovautumista. Nyt tekee mieli tehdä muita juttuja. Haluan syödä hyvin, liikkua, olla tärkeiden ihmisten kanssa, opiskella ahkerasti ja tehdä paljon sellaisia asioita, joista nautin.

Huomenna kahvilapäivä.

Kauneudenhoitohömppää, jee!

Joe Blasco, yksi elämäni miehistä. Lähempi suhteemme alkoi muutama vuosi sitten eräänä aamuna, kun poskeeni oli ilmestynyt järkyttävä finni (MÄ VIHAAN PELKÄSTÄÄN TOTA SANAAKIN IHAN HIRVEESTI!!!!!). Seuraavana päivänä oli muotinäytösreissu Tampereelle luvassa, joten marssin kauneusalan erikoisliikkeeseen, ja ilmoitin tarvitsevani jotain, jolla peittää "TÄN". Meidän nimittäin oli tarkoitus tehdä niihin näytöksiin pohjameikki itse. No Blascon Joehan sieltä käteeni ojennettiin ja se oli pelkkää rakkautta siitä eteenpäin. Pieeenen pieni nappi red neutralizeria <3. Sillä peittyy mikä hirviö tahansa ja sitä löytyy vieläpä tarpeeksi vaaleana minun iholleni. Red neutralizer peittää nimensä mukaisesti punaisen värin, joten se ei niin hyvin toimi tummiin silmänalusiin, mutta onneksi harva punatukkainen kärsii semmoisista. Sentäs jotain hyvää tästä vampyyrimeiningistä, t. nimimerkki koko kesän aurinkorasvalähmässä varjossa kököttäen.

Minun ja Joen tielle on osunut myös muutamia kivenlohkareita. Ensimmäisen meikkinapin tuhosi puudelinpentu nimeltään Muru. Se tuli kerran keittiöön naama valkoisena huuliaan lipoen. Se pälli oli nuollut melkein uuden Blasconi ihan puhtaaksi. Eiiiiiiii! Hauva kakkasi seuraavana päivänä valkoista kakkaa... :D Ostin sitten kiltisti uuden noin 35e maksavan peitevoidenapin. Meni ehkä päivä, kun onnistuin hukkaamaan sen. ): Ostin sitten kolmannen, joten olin käyttänyt siihen mömmöön rahaa jo yli satasen. Oon perusluonteeltani aika pihi, mutta silti koen, että se on sen arvoista tavaraa. Kolmannesta napista pidin hyvää huolta ja se kestikin käytössäni reilun vuoden. Viime viikolla minun ja Joen tiet erosivat jälleen traagisesti - oon taas hylännyt sen jonnekin polkuni varrelle huolimattomuuttani

Oon nyt noin vuoden käyttänyt mineraalimeikkivoidetta silloin kun meikkivoiteelle on tarvetta. Mineraalimeikki antaa ihon hengittää ja suojaa sitä mm. auringolta. Myös luomivärini on mineraalimeikkiä. Blascon peitevoide on supertehokasta, mutta myös supertukkivaa. Oon yrittänyt käyttää sitä säästeliäästi, ja nyt päätin olla ostamatta uutta, koska pärjään arkikäytössä sutaisulla mineraalimeikkivoidettakin. Hankin varmaan Blascon taas syksyllä sitten kun tulee joku muotinäytös, jonne täytyy tehdä meikkipohja itse. Ensi viikolla oleviin näytöksiin piti alunperin tehdä meikki ja kampaus itse, mutta (kuten aika usein) suunnitelmat ovat muuttuneet ja meidät puleeraa näytöskuntoon ammattilainen. Ensi viikon näytökset on pieniä vaateliikkeessä olevia näytöksiä. Odotan jo ihan täpinöissäni niitä, lava kun lava ^^. Edellisestä näytöksestä on jo ihan liian pitkä aika.

Eilen vein Murun sen kummitädille Jennille hoitoon ja meni itse Ellin bileisiin. Varmaan kolme vuotta ollaan onnistuttu yhden Ellin kaverin kanssa menemään täysin ristiin bileissä, eikä me oltu tavattu koskaan ennen. Oltiin jo alettu epäilemään, että me ollaan sama ihminen, tai eletään eri ulottuvuuksissa. Eilen tavattiin, eikä ilmeisesti tapahtunut universumien törmäystä. Kiva ilta oli (: Nyt oon lähdössä jonnekin korpeen bileisiin, jonne mut saatiin houkuteltua kertomalla riihestä, johon on raahattu dj-kamat ja discovalot. Muita valoja ei koko paikasta löydykkään. Kassissa on evästä, pyyhe ja kynttilöitä. Illemmalla luvattiin pitää dubstep-tunti.

Tässä Elli (: Tavattiin, kun olin Ellin isosena riparilla 9 vuotta sitten. Meistä on heti riparin jälkeen ihan samanlainen kuva, otettiin siitä uusinta.



Ps. Joe Blascon veroinen kauneudenhoitohärpäke on kuivashampoo! Sitä kun suihkauttaa hiusten tyveen, saa ihanan ilmavan ja puhtaan näköisen pehkon parissa sekunnissa. Tämäkin on semmonen huokosia tukkiva mömmö, mutta pikaisia bileisiin lähtöjä varten täydellinen.

Kesähäät.

Nyt ne kaverit sitten alko mennä naimisiin. Ihana hääjuhla oli eilen! Yhdessä vaiheessa ei vaan enää voinut mitään, liikutuksen itku tuli. En kyllä onneksi ollut ainoa! Pianoa oli kiva soittaa, enkä osannut odottaa sellaista keskittyneisyyttä yleisöltä, jonka osakseni sain. Ihmiset kyynelehti (apua :D), ja soittamiseni jälkeen morsiuspari tuli halaamaan minua. Oijjoi, siistiä oli. Käväisin myös ekstempore laulamassa stemmoja yhteen hääbändin esittämään biisiin, kun minut siihen yllytettiin. Tanssia, iloa, ystäviä, hyvää ruokaa ja lisää tanssia ja iloa. Jatkotanssit tanssittiin Brassa ja kotimatkalla keksin, että hirveen kivaa vilkutella prinsessavilkutusta kaikille ohi ajaville autoille ja muille vastaantulijoille. Ihan hilpeästi ne siihen vastasikin (:

Palanen antamastamme häälahjasta.



Armahdin juuri kipeänä olleen nilkkani laittamalla matalat korot. Jäin kyllä ihan kainalokepiksi sitten. Ei ollut ihan kamalan järkevää valssata vähän hiprakkaisten ihmisten joukossa avojaloin, mutta selvisin ilman pahempia talloutumisia. Laitoin tukkani kiinni, koska avonaisena se on tällä säällä aivan liian kuuma. Hehe. Tykkään tosta hörhelökukkamekosta paljon.



Loppuiltaa.




Tänään tuli raikas sade ja ukkonen. Jee (:

Vappukarkeloita.

Alkuillan vietin Ekillä Jengin kanssa. Pelasin biljardia ja puhuin varmaan yli kaksi tuntia englantia intialaisella aksentilla, koska mun mielestä se nyt oli vaan niin kivaa. Myöhemmin kipitin Mun Naisten luokse toisiin bileisiin ja sieltä päädyttiin Shakeriin. Myöhemmin yöllä Ruma alkoi vaikuttaa siinä jonossa seisoessani vähän liikaa kummituslinnalta, niin lähdin vaan kotiin. Tämä olohuoneen matto on ihan täynnä näkkileivän muruja, kun niitä oon yönälkääni tässä mutustellut, hihi.

Aikainen yö.

Mitähän hittoa? Oon viikon sisällä käynyt ravintolassa viisi kertaa! En oo kyllä ruuistani kertaakaan itse maksanut, mutta kuitenkin. Hullua! Onpahan tullut tutustuttua erilaisiin elämäntyyleihin.

Helsingin yöstä oon tulossa. Jossain pubissa politiikasta puhumista ja sitten mbarissa dubsteppia fiilistelemässä. Viisi miestä ja minä, kelpaa ^^. Kello on noin vähän ja minä oon jo nukkumaan menossa, håå? Olenko tullut vanhaksi?