3.10.2011

Toinen sija ja lihansyöjäkasveja.

Olin siis lauantaina Tigi Photo Awardsissa, ja minusta otettu kuva sijottui kampaussarjassa toiseksi, JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE! Harmi kun mukaan ottamasta kamerastani olikin akku loppu, eikä mukana ollut laturia ): Gaalan teemana oli karnivaali, joten Vanha Yo-talo oli täytetty väreillä ja sirkustaiteilijoilla. Siellä käveli semmosia hujoppeja puujaloilla ja kaiken maailman akrobaatteja. Minulle taiteiltiin ilmapallosta puudeli ^^. Juontaja oli vaihtunut Anne Kukkohovista Kristiina Komulaiseksi, eikä asiaa selitetty yhtään mitenkään. Oli ilmeisesti ihan viime tipan vaihdos, koska gaalan jälkeen saadussa lahjakassissa oli esite, jossa kerrottiin mm. missä Anne Kukkohovin hiukset oli laitettu, ja mistä vaatteet olivat kotoisin. Etukäteen oltiin mainostettu Chisua ja "bilebändiä", joka oli yhtä kuin mies+kitara :D Ekstraesiintyjänä oli Martina Aitolehti :D Muotinäytöskin oli, enkä ikävä kyllä tykännyt oikein siitäkään. Noh, tykkäsin niistä sirkustaiteilijoista tosi paljon! Ruoka oli hyvää, eikä kasvissyöjälläkään ollut pulaa vaihtoehdoista. Paikalla oli paljon tuttuja, koska Jyväskylästä oltiin tultu kunnon porukalla kannustamaan kampaussarjan voittajaksi yltänyttä Marikaa hänen työpaikaltaan.

Gaalasta kipitin mutkien kautta punaisine sukkahousuineni, pilkkumekkoineni, kolmen sentin mittaisine irtoripsineni ja minisilinterihattuineni hotellin vällyjen väliin. Aamupala meni vähän hukkaan, kun oikeestaan vaan tuijotin ruokia appelsiinimehulasi kädessäni ja palasin sitten takaisin nukkumaan edellisen päivän juhlaoloa pois. Myöhemmin sunnuntaina syötiin vielä Roopen kanssa ravintolassa, ennen kuin minä lähdin takaisin Jyväskylään. Tihrustin vähän siinä itkua, kun iski jo etukäteisikävä. (Roope tosiaan lähti Kaliforniaan kuukaudeksi.) Tarjoilija toi sillon ruuat, ja oli muistanut minun tilaamani annoksen väärin. Se ihan hätääntyi, kun selvästi luuli minun menneen pois tolaltani sen ruuan takia :D Voi parkaa.

Tänään olen lukenut tenttiin, juonut teetä kaljatuopista ja käynyt äitin kanssa Viherlandiassa. Minun piti hankkia kukka-amppeli ja siihen joku rehu, mutta ostinkin sitten metrin korkuisen traakkipuun, hups. Arvostin taas äitiäni, kun se halusi välttämättä mennä katsomaan lihansyöjäkasveja, ja pyysi mua sylkäisemään yhteen semmoseen kannuun, jotta se sulkeutuisi. Se arvosti mua, kun sylkäisin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.