17.1.2012

Paluu tatamille!

Yksi suurimmista rakkauksistani on aikido. Kävin Nishio Sensein tyylisuunnan (vähän yleistä suomessa harjoiteltavaa linjaa "väkivaltaisempi" ehkäpä XD) aikidoharkoissa pari vuotta hullun kiilto silmissä 4 kertaa viikossa, ja aina tuntu inhottavalta, jos syystä tai toisesta jäi harkat välistä. Eräs mun entinen kämppis joutu meidän toisella tapaamiskerralla kuuntelemaan kaksi (2) tuntia mun aikidohöpinöitä ja loppujen lopuksi näytin sille youtubesta hakamanviikkausvideoita! (Hakama on sellanen ylicooli samuraihousuhame.)

Ilmeisesti kämppä, jossa asuin reilun vuoden, oli homepesä (tämä oli lääkärin arvio), koska sairastelin koko vuoden koko ajan. Poskiontelotulehduksia, keuhkoputkentulehduksia, flunssaisuutta. Siinä ropisi yleiskunto, enkä päässyt harkoissa käymään kuin tosi harvoin. Muutin uuteen kämppään ja sairastelu loppu. Siinä vaiheessa oli elämässä erinäisiä juttuja, joiden vuoksi en harkoissa edelleenkään päässyt käymään, niin aikido sitten jäi toistaiseksi, KUNNES EILEN OLIN TAAS VISKOMASSA MIEHIÄ TATAMIIN! \o/ Kauppasin ystävälleni sen salin yhden toisen lajin peruskurssin niin hyvin, että ikävä kasvoi ylivoimaiseksi. Päätin sunnuntaina, että puen taas ylleni valkean harjoituspuvun ja palaan aikidouralleni melkein kahden vuoden jälkeen.

Astuin dojon ovesta sisään ja minut valtasi heti tunne, että olen palannut kotiin (': Nauratti, kun naisten pukkarin vessan lukko ei vieläkään toiminut kunnolla, ja suihkukaapin ovesta irronneen kahvan tilalle ei oltu vieläkään laitettu uutta. Minun bokken (puinen harjoitusmiekka) oli salin seinällä telineessä tallessa vähän pölyttyneenä. En ollut tehnyt kovia ukemeita (sellainen lätkähdys kyljelleen) tauon aikana, mutta lihasmuistista nekin tuli, eikä edes hirvittänyt yhtään! Viimesenä harjoteltavana tekniikkana oli yksi heitto, jossa parini ei yhden kerran muistanut nykästä mun kädestä silleen ylös, niin tulinpas tatamille pää edellä, au ): Vähän raju aloitus.

Olin kuitenkin ihan tohkeissani ennen harkkoja ja harkkojen jälkeen. Nyt sattuu ihan joka lihakseen (niskat on jumissa sen päätärähdyksen vuoksi), selässä on kipeä mustelma, molemmissa nilkoissa pienet palovammat (toiseen piti harkoissa laittaa laastari, kun siitä vuosi ihan verta) ja olkapäiden iho on hiertymillä. Ai että tuntuu hyvältä! <3 Nyt voi ihan huoletta pintaruhjoutua, kun ei tarvitse miettiä, että vaikka mustelmat näkyy muotinäytöksissä. Aiemmin piti pitää viikon tauko aikidosta ennen (tärkeitä) muotinäytöksiä, etten vaan näyttäisi lavalla mustelmaiselta vanhalta omenalta :D

Tänään olisi ollut Toho-harkat (Toho on semmosta yksin tehtävää miekkakataa (kata=ennalta määrätty liikesarja)), mutta koska ajatuskin bokkenin kohottamisesta kauhistuttaa tällä lihasjumilla, niin pakko oli antaa kaikenlaisista tärähdyksistä ja suht rankasta treenistä järkyttyneen kehonsa vähän levätä ja mennä harkkoihin vasta torstaina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.