8.6.2011

Nilkuttaen.

Heräsin pari päivää sitten nilkka vähän kipeänä. Kummastelin sitä vähän, mutta ei se pieni kipeys paljoa menoa häirinnyt. Eilen nilkka oli vähän enemmän kipeä jo, mutta ihan välttämättä halusin käydä Murun kanssa kävelemässä suloisessa kesäilmassa. Tänään aamulla heräsinkin sitten nilkka vielä paljon kipeämpänä. Mikälie rasitusvamma siinä on... Oon ollut vapaalla töistä hetken ja oon vielä tämän viikon loppuun, joten ei nilkan kipeys töitäkään haittaa, mutta huomenna olisi ollut muotinäytös! Koitin aamulla korkkareilla kävelyä. Semmosen irvistyksen naamalle aiheutti pari varovaista askelta, että ei sulava kissakävely nyt kyllä onnistu. Voihan möhnä ): Ilmoitin asiasta toimistolle ja peruutin juhlapukuliikkeeseen varaamani sovitusajan tälle päivälle. Tosi harmi, mutta jotenkin mulla on sellainen olo, että asioiden vaan kuulu mennä nyt tälleen. Ehkä siellä olisi sattunut mulle jotain ikävää, jolta nyt vältyn. Tai tämä mahdollistaa nyt jonkun toisen ilon. Tai sitten olen kotona estämässä, ettei Murulle vaikka sattuisi joku ikävä juttu. Tai sitten mulle sattuu nyt jotain tosi kivaa tämän johdosta. Ei sitä luultavasti ikinä saa edes tietää, mutta elämä ohjaa.

Osaltani peruuntuneiden näytösharkkojen sijaan kävin R:n kanssa Kodin Ykkösessä katsomassa tulevaa uutta perheenjäsentä - pöytätiskikone tulee taloon, iiiiiiiiiiih! Sen jälkeen päätettiin napata hauva kotoa autoon, pizzat mukaan ja suunnattiin pizzapiknikille. Kivaa kesätekemistä (:

Huomisesta tulee hyvä päivä. Mut ei se mitään, jos ei tulekaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.